Given that there are engineers involved I wouldn’t be at all surprised if that was deliberate. Trying to get potentially offensive or otherwise NSFW acronyms past marketing without them noticing is practically an industry-wide joke at this point, which is why they are so prevalent in the FOSS space. (no marketing staff to complain)

If that’s true in this case, though, hats off to whoever managed to get it though to official commercial standards

Yksi ongelma nykyisen day-ahead -hinnoittelumallin kanssa on se, ettei kuluttajien joustolla ole oikeasti mitään suoraa vaikutusta sähkönhintaan. Kuluttajien jousto auttaa sähköä riittämään, mutta lopulta sähkön hinta määräytyy sen perusteella, miten sähköyhtiöt ennustavat omien asiakkaidensa toimivan. Edellisistä mahtihinnoista opittiin, että suomalainen sähkömarkkina olikin odotettua joustavampi ja hintojen ei oikeasti olisi tarvinnut kivuta niin korkealle. (ennakoimatonta kulutusjoustoa saatiin esimerkiksi kiinteän sähkösopimuksen omaavien asiakkaiden solidaarisesta sähkönsäästöstä, johon ei ollut mitään taloudellista tarvetta) Ennusteissa käytetyt mallit kuitenkin onneksi tarkentuvat, ja sitä kautta hinta hiljalleen vakautuu kun suomalaisen kuluttajan käytöstä poikkeustilanteissa opitaan tuntemaan paremmin.

Mitä tulee hinnan heittelyyn, se on oikeastaan toivottavaa ja tavoiteltavaa. Nykyisillä piikeillä markkinaehtoisen säätövoiman lisäämiselle syntyy sopiva markkinarako, ja jossain vaiheessa sitä aletaan rakentamaan toden teolla (viimeistään akkuteknologian kehittyessä pidemmälle). Tämä on jokseenkin tarpeellinen pykälä matkalla laajempaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöä sähköntuotannossa. Samaa mieltä tuosta, ettei pörssisähkö sovellu kaikille. Lisäksi kiinteiden sopimuksien hinnat ovat jo palanneet järkeviin lukemiin (< 9 snt/kWh) ja jos pörssisähkön seuraaminen ei houkuttele voi taas vaihtaa kiinteään ilman, että häviää merkittävästi vaihtokaupassa.

Suomessa sähkö on maailman mittakaavassa edelleen todella halpaa, myös tuolla kiinteällä sopparilla, ja monessa enemmän sähköä kuluttavassa OK-talossa (joita nämä suurimmat kuluttajat pääasiallisesti ovat) on tekemättä monia helppoja (ja keskivaikeita) sähkönkäyttöä vähentäviä remontteja. Monesta talosta puuttuu edelleen ilmalämpöpumppu, vaikka ovatkin sen verran edullisia nykyään, että maksavat itsensä nopeasti takaisin. Ilma-vesi -lämpöpumppu on hintavampi investointi, eikä vanhassa talossa välttämättä järkevää – käyttöveden lämmön talteenotto puolestaan on kohtuullisen yksinkertaista ja toteutettavissa useimpiin taloihin kohtuullisella vaivalla.

Toinen huono tekninen valinta monissa sähkölämmitteisissä taloissa on tarpeettoman pieni lämminvesivaraaja – modernit varaajat on niin hyvin eristetty, että lämmönhukka on todella pientä ja mitoituksen voi huoletta vetää hiukan yli. Vesi kannattaa lämmittää halvan sähkön aikaan esim. 70 asteeseen ja säädellä sen käyttöä kalliin sähkön aikana. Varaajan voi kytkeä turvallisesti pois päältä jopa pariksi päiväksi jos kokoa on tarpeeksi, silloin vesi ei sekoitu ja pysyy turvallisissa lämpötiloissa vaikka kylmää vettä lisätään varaajan alaosaan odottamaan vastuksen kytkemistä päälle. Lisäksi kalliin sähkön aikaan kaikki menetetty lämpö varaajasta menee kuitenkin asunnon lämmittämiseen, sillä asuntoonhan se sieltä lopulta päätyy.

Lieden kaveriksi voi hankkia muutamalla kympillä induktiolevyn, jolla ruoanlaitto sujuu huomattavasti pienemmällä sähkönkulutuksella (jos siis uusi induktioliesi kuulostaa liian kalliilta). Kalliin ikkunaremontin vaihtoehtona voi hankkia paksut verhot, jotka toimii käytännössä eristeenä ikkunan ja asunnon välissä ja vähentää asunnon vetoisuutta merkittävästi.

Kylmälaitteet on oikeasti kehittyneet niin paljon viimeisen 30 vuoden aikana, että jos talosta löytyy ysärillä hankittu jääkaappi, niin uusi maksaa itsensä muutamassa vuodessa takaisin.¹ Vaihtoehtoisesti voi torittaa muutaman vuoden ikäisen Mielen tms. laatulaitteen ihmisiltä, jotka vaihtelee niitä harrastuksena koteihinsa (näitä oikeasti löytää aivan naurettavan halvalla käytettynä ajoittain, myös esim. kierrätyskeskuksista). Ihan sama miten hyvin ne kestää, kaikki yli 15 vuotta vanhat kylmälaitteet on oikeasti ekologisempaa ja halvempaa kärrätä välittömästi kaatopaikalle ja vaihtaa uuteen.

Tosiaan, nykyisillä sähkönhinnoilla voi käyttää yksinkertaista laskukaavaa. Jokainen watin ylimääräinen kuorma pistorasioissa maksaa reilun euron vuodessa (365 * 24 / 1000 * 0.12 = 1,05 €). Jos vaikka kuistilla on lamppu päällä joka yö pimeän aikaa, säästyy sen vaihtamalla 40 W hehkulampusta 7-8 W ledivaloon vähintään n. 10 € vuodessa pikaisella päässälaskulla. (kolmasosan vuodesta lamppu päällä, 13 € vs. 2,5 €, toteutunut sähkönhinta kaikkine kuluineen 12 snt/kWh)

¹: Esimerkkiarvoilla 1000-1500 kWh 20-30 v vanhalla jääkaapilla, 210 kWh uudella jääkaapilla, ja 12 snt/kWh keskimääräisellä sähkön kokonaishinnalla kulutukset ovat 150 €/v (1250 kWh) ja 25,2 €/v.

Onko yrityksesi bisnes järjestelmässä joka ei kykene promilleihin? Helppo ratkaisu jokaiselle tämän ongelman kanssa painivalle:

1. Perusta toinen firma läpilaskuttamaan kaikki myynti ALVeineen ja tulouttamaan ALV valtiolle
2. Kahden yrityksesi välinen kauppa on nyt ALV-vapaata, voit lakata välittämästä ALV-prosenteista
4. Profit (- uuden yrityksen sivukulut)

Kehittyneemmät koijarit voivat lisätä kohtaan 3 käteviä kirjanpidollisia kikkoja, kuten:

• älä maksa läpilaskuttavan yrityksen kautta ALV:a vaan maksa niillä yrityksen liiketoiminnan (asiakaspalvelu, tuotepalautukset jne.) kulut suoraan – kun verottaja hakee yrityksesi veroveloista konkurssiin anna sen kaatua ja perusta uusi. Lisähyötynä pääset eroon kaikista ikävistä takuu- ja kuluttajansuojavaatimuksista, joita myyvälle yritykselle koituu. Jos viranomaisen epäilykset heräävät kävele piritorille ja lahjo kaksi henkilöä ostamaan peiteyrityksesi osakeanti nimelliseen 1 € hintaan.
• siirrä heikommin tuottava työvoimasi uuteen peitefirmaan ja pilko firma konsernista pärjäämään näiden kanssa yksinään
• jos yritykselläsi on negatiivista tuottoa tuovaa omaisuutta (tappiollisia liiketiloja tai liiketoimintaa) kuoppaa ne rauhassa uuden firman konkurssin kautta

(/s itsestäänselvistä syistä, kommentoija ei vastaa “vinkkien” toimivuudesta)

Jokainen ihminen joka narahtaa liukulukujen käyttämisestä finanssilaskennassa pitäisi oikeuden määräyksellä pakottaa elämään ilman flotarikiihdytystä lopun elämänsä ajan. Näytönohjaimet ja liukulukuinstrut pois koneesta ja pelkkä integer-ALU käyttöön.

Oppispahan…

Jotenkin näin urheilusta vähemmän ymmärtävänä kuulostaa ihan luonnolliselta, että sitä mukaa kun olympialaisiin kykenee osallistumaan aina vain suurempi osa maailman maista täysin palkein, ja suurempi osa kehittyvistä maista kykenee rahoittamaan maansa urheilua tosissaan, pienemmän Suomen mahdollisuudet menestyä olympialaisissa laskee. Tähän kun yhdistää huippu-urheilun kustannusten jatkuvan nousun ja sen, että rahoitus urheiluun on enenevissä määrin kiven alla, alkaa ihmetellä, että mistä ne korkeat odotukset saavutuksista olympialaisiin oikein tulee?

Vaikka mitaleja ei tulisi yhtäkään, sijoitukset ovat valtion ja kansan kokoon nähden edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla, ainakin mun ymmärtääkseni.

Meillä on vähemmän kisaajia, vähemmän rahaa, kesälajeihin lyhyempi kausi ja siten hankalampaa treenata jne. Mistä ihmeestä ne mitalit oikein tulisi, kun kilpaillaan koko maailmaa vastaan – erityisesti maita, joille jokainen mitali on statussymboli johon autokraattisen persläpihallinnon rahoja voidaan upottaa lähes loputtomiin (esim. Kiina)

Samaa mieltä. Näkisin yhtenä suurena ongelmana myös sen, että kynnys kokeilemiseen nousee merkittävästi mikäli käyttäjiä joutuu luomaan – toki Areena taisi olla jo valmiiksi suomen suosituin striimauspalvelu, mutta kuitenkin. Ihmiset on yllättävän laiskoja ja käyttäjän tai kirjautuminen ylipäätään on rasittava hidaste, joka madaltaa käyttäjämääriä varmasti. Itsekin olen vaihtanut esimerkiksi VPS-tarjoajia kun ovat menneet rikkomaan pitkäaikaisen kirjautumisen tahallaan niin, ettei laite pysy kirjautuneena pysyvästi vaan potkitaan ulos aina päivän välein.

Perustelut vaikuttaa vähän ontuvilta, esimerkiksi sisällön tekijänoikeuksien valvonnan suhteen YLE harvemmin näyttää sisältöä, jonka levitysoikeuksien omistajaa ihmeemmin kiinnostaa piratismi. Tyypillisesti elokuvat ovat klassikoita tai taide-elokuvia, muu sisältö YLE:n omaa tuotantoa ja vanhempia sarjoja, joiden piratismi tuskin haittaa ketään sen suuremmin. Esimerkiksi Redditin puolella on palloteltu teoriaa siitä, että YLE:n johdon tulospalkkiot olisi sidottu rekisteröityneiden käyttäjien määriin, ja tuon päättömän toiminnan perusteella siinä vaikuttaisi olevan ainakin jotain perää – varmaan tuon voisi jostain pöytäkirjoista tarkistaa. Harmi kyllä, sillä kunnollinen jokseenkin riippumattomasti rahoitettu vaihtoehto uutisten ja tiedon hankkimiseen on käytännössä välttämätöntä toimivalle demokratialle.