Kyllähän tuo vähäsen vihaseksi vetää.
Eli rakennus jolle oli purkulupa ja joka oli vaarallinen purettiin keskeltä ei mitään jossa sitä ei kukaan kuitenkaan olisi kunnostanut museoviraston standardien mukaan. Pöyristyttävää.
Tuo luvitus on ehkä mennyt vähän mutkia suoraksi vetäen jos ne kerran jossain suojelussa on olleet ja museoihmisiä ei ole kuultu, mutta sen varmaan joku viranomainen joskus selvittää onko virheitä tapahtunut. Noin muuten osittain romahtanut hirsitalo jossain hevonkuusessa, jota ei oletettavasti saisi modernisoida millään tapaa, ei taida olla oikein matkailu- tai mikään muukaan valtti. Itse olen aikalailla sillä kannalla että kaikki vanha ei automaattisesti ole historiallista.
Oma kotitalo on vanhempi kuin tuo uutisen rakennus, kurkihirressä on kaiverrettuna muistaakseni 1909, mutta ei se ole mitenkään kulttuuri- tai muutenkaan historiallinen tönö, varsinkaan kun se on edelleen asumiskäytössä. Samaten oma mökki on alkujaan suunnilleen tuolta ajalta, mutta sitä ei päällepäin huomaa kun vuosien mittaan on edelliset omistajat tehneet isoakin remonttia. Saman henkinen hirsirunko molemmista kuitenkin löytyy seinien sisältä, ei toki yhtä kelottuneena.
Jotenkin tuntuu että tuokin historia pääsisi ehkä paremmin esille, jos noiden seinähirsien viereen tehtäsiin vaikka aakolmosen esite kehyksiin valokuvineen missä olisi seloste raaka-aineen historiasta ja siihen liittyvästä rakennustavasta jne. kuin että talo seisoisi tyhjillään siihen asti että romahtaa oman painonsa alle.
Ihmettelin myös kun Pöllölaakso purettiin, missään ei ole edes uutisoitu tästä. Rakennuskompleksi on kuitenkin sen verran tunnettu että kaikki on nähnyt videoita/sarjoja/elokuvia/uutislähetyksiä yms tästä rakennuksesta tai sen lähiympäristöstä…
Tuleepahan varmasti kauniita kerrostaloja tilalle “:)”.
Suunnilleen 30 vuotta asuin Helsingissä.
Joka päivä vähemmän ikävä sinne. Tosin Vallila/Kallio pitäs käydä joskus tässä taas kokemassa läpi.
